Kätilönäoloaikanani käynnistykset ovat kaksinkertaistuneet 13%-26%. Suomen nouseviin synnytystrendeihin kuuluvat näköjään myös käynnistykset.

vuosi 1992 1995 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
% 13 14 14 17 19 20 21 22 23 25 26

https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet

Käynnistys tarkoittaa, että raskaus päätetään ja synnytys käynnistetään jollain kohdunsuun tilanteeseen sopivalla menetelmällä. Käynnistysten sanotaan vähentävän sektioita tilanteissa, joissa katsotaan, että alatiesynnytys on vielä mahdollinen, mutta synnytys ei ole käynnistynyt.

Tilastoista ei näy, miksi synnytys on käynnistetty. Yleisin syy lienee yliaikaisuus. Usein kuulee puhuttavan, että olen yliaikainen, kun vauva on 2 päivää yli lasketun ajan. Suomessa lääketieteellinen yliaikaisuus alkaa raskausviikoilla 42+0. Vaikka nurinkurisesti käydään yliaikaiskontrollissa jo raskausviikoilla 41+5, vaikka tällöin siis raskaus ei virallisesti ole yliaikainen. Paljon synnytystarinoita kuultuani voisin väittää, että synnytykset käynnistetään enenevässä määrin jo raskausviikoilla 41+5.

Muita syitä käynnistykselle ovat vauvan ja äidin erilaiset riskitekijät, kuten insuliinidiabetes, raskausmyrkytys, hepatogestoosi tai vauvan kasvuviive. Syy käynnistää on myös jos lapsivedenmenosta on yli vuorokausi, vaikkei se itsessään ole riskitekijä, vaan tulehduksen riski.

Miksi ei käynnistystä

Monet naiset huokaisevat helpotuksesta, että tästä se nyt lähtee käynnistämällä ihan samoin kuin olisi muutoinkin mennyt. Eikä tarvitse enää pähkäillä, koska se lapsi oikein syntyy.

Tutkimuksiin nojaten väitän, että jokainen synnytystoimenpide lisää seuraavan toimenpiteen riskiä huomattavasti. Englanninkielisessä kirjallisuudessa puhutaan ”cascade of interventions”, vapaasti suomennettuna toimenpiteiden lumipalloefekti.

Pahimmillaan tarina menee niin, että ensisynnyttäjän synnytys käynnistetään yliaikaiskontrollissa 41+5, koska on jo yli ajan. Kohdunsuu on epäkypsä ja tarvitaan Cytotec -lääkettä tai kenties päästään jo ballonkiin asti. Kun ballonki tippuu, ei tulekaan supistuksia. Kohdunsuulta saadaan jo kalvot puhkaistua. Tai sitten laitetaankin vielä yksi annos Cytotec -lääkettä. Ellei supistuksia kuulu tunnin parin sisällä kalvojen puhkaisusta, päädytään oksitosiini-tippaan. Synteettinen oksitosiini ei läpäise aivoveriestettä, joten kivunlievitys ei ole samaa kuin oman oksitosiinin kanssa. Supsitukset tulevat usein heti kipeinä, tiheinä, mutta lyhyinä. Nämä väsyttävät tiheydessään ja kivuliaisuudessaan, mutta saattavat avata kohdunsuuta hitaasti. Tällöin tarvitsee kipulääkkeitä hyvissä ajoin. Ja kun kerran saa synteettistä opioidia kipulääkkeenä ( Tramal, Oxanest, epiduraalipuudutus, spinaalipuudutus), niin oma hormonaalinen kivunlievitysmekanismi heikkenee edelleen. Tästä syystä tarvitsee lisää kipulääkettä, kun edellinen lääke ei enää tehoa. Useiden puudutusten jälkeen vauva alkaa väsähtää tai kohtu ei enää jaksa supistaa, jolloin päädytään sektioon.

Näin ei toki useinkaan käy ja monelle käynnistys toimii hyvin ja voi pärjätä ilman kipulääkkeitä tai muita toimenpiteitä. Mutta on tärkeää ymmärtää käynnistyksen riskejä, jotta voi itse tehdä tutkimukseen perustuvan päätöksen. On tärkeä ymmärtää, että joskus käynnistys on suurempi hyödyltään kuin haitoiltaan. Synnytyksessä, ja käynnistyksessäkin, on asioita, joihin voi vaikuttaa ja asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Etukäteen ei voi tietää tai päättää, miten yksittäinen toimenpide tehoaa ja mitkä ovat sen sivuvaikutuset. Joskus ei voi jäädä odottelemaan, mitä ”ei mitään” -tehtäessä tapahtuisi.

Samoin haluan painottaa, että en halua syyllistää yksittäistä sairaalaa, lääkäreitä, kätilöitä. Tämä on synnytyskulttuuriasia. Ja haluan vierittää syyllisyyttä myös pois naisilta, jotka ovat ajatelleet olleensa huonoja synnyttäjiä ja syyllistäneet itseään vaikka epiduuraalista tai sektiosta. Näitä itseään syyttäviä naisia olen tavannut aivan liian monta. Voi olla, että vain toimenpiteiden lumipalloefekti on tapahtunut.

Miltä tuntuu olla käynnistyksen kohteena sairaalassa

Labour or limbo -tutkimus (2017) valottaa 21 ensisynnyttäjänaisen kokemuksia käynnistyksestä. Tutkimuksessa naiset ja kätilöt olivat usein eri mieltä, oliko synnytys käynnissä vai ei. Osastolta puuttui joustavuus yksilölliseen hoitoon. Naisille ahdistusta aiheuttivat hyvin yleiset käynnistysprotokollan yllättävät viivästykset, yöllä ero omasta synnytyskumppanista sekä epätietoisuus omasta hoitosuunnutelmasta.

A study of women’s experiences of induction of labour

Hyvä synnytysvalmennus kertoo, miten voit loppuraskaudessa edistää synnytyksen käynnistymistä ajoissa, miten itse voi helpottaa kipua ja huolta synnytyksen käynnistyessä sekä mitä erilaiset käynnistysmenetelmät ovat.

http://www.synnytysvalmennus.com/synnytysvalmennus-aikataulut/